Venyttelyn tarkoituksena on venyttää lihaksia. Venytysharjoituksia voidaan tehdä monin eri tavoin riippuen tavoitteistasi, kyvykkyydestäsi ja harjoitusohjelmastasi. Maailmanluokan voimistelija tai karaten mustan vyön haltija tekee edistyneempiä venytysharjoituksia kuin vasta tenniksen aloittanut. Lihaksen venyttämiseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Tärkeimpiä ovat:
- Aktiivinen staattinen venyttely (pidät asentoa paikallaan)
- Aktiivinen dynaaminen venyttely (teet liikkeitä liikkuvuuden parantamiseksi)
- Passiivinen staattinen venyttely ( toinen henkilö pitää niveltäsi tai lihastasi tietyssä asennossa)
- KAT-menetelmä (painat vasten, sitten rentoudut, kun toinen henkilö venyttää lihaksiasi)
Ei tiedetä, mikä menetelmistä on paras; useimpien puolesta ja niitä vastaan on esitetty perusteluja.
Liikkuvuus paranee, kun kudoksia ja lihaksia venytetään säännöllisen ja oikein suoritetun venyttelyn avulla. Päinvastoin, liikkuvuus heikkenee, jos kudoksia ei harjoiteta tai venytetä pitkään aikaan. Seuraavassa mainitaan muutamia syitä, miksi urheilijoiden kannattaisi pyrkiä parantamaan liikkuvuuttaan. Venyttelystä on kuitenkin hyötyä vain, jos se tehdään oikein. Venyttely on esimerkiksi sisällytettävä säännölliseksi osaksi harjoitusohjelmaa, ja tulosten saavuttamiseksi on varattava aikaa joka päivä. Urheilijoiden on myös venyteltävä vaiheittain, hitaasti ja oikealla tekniikalla, jotta he eivät loukkaa itseään. Samalla tavalla kuin on monia tapoja saavuttaa asetettu tavoite, on myös monia tapoja parantaa liikkuvuutta.
Venyttelyn edut
- Venyttely voi parantaa urheilijan oppimiskykyä, harjoittelua ja monien erilaisten vaativien liikkeiden suorittamista.
- Venyttely voi parantaa henkistä ja fyysistä rentoutumiskykyä.
- Venyttely voi parantaa kehon hallintaa.
- Venyttely voi vähentää nivelten venähdysten ja lihasten ylikuormituksen riskiä.
- Venyttely voi vähentää selkävaivojen riskiä.
- Venyttely voi lievittää treenijälkeistä lihaskipua.
- Venyttely voi lievittää kivuliaita kuukautiskipuja.
- Venyttely voi lievittää lihasjännitystä.
Vaikka venyttelyn katsotaan ehkäisevän vammoja ja parantavan suorituskykyä monissa urheilulajeissa, on syytä muistaa, että venyttely ei ole mikään ihmelääke. Joillekin urheilijoille liiallinen liikkuvuus voi heikentää nivelten vakautta ja jopa lisätä loukkaantumisriskiä. Näin tapahtuu, kun nivelet ovat liian löysät ja liikerata on useimmissa nivelissä normaalia suurempi. Lähes kaikki venytysharjoitukset voivat aiheuttaa tietyn riskin. Loukkaantumisriski riippuu monista tekijöistä, kuten urheilijan kuntoilutasoista, iästä, aiemmista vammoista, rakenteellisista poikkeavuuksista, väsymyksestä ja tekniikasta. Loukkaantumisriski kasvaa luonnollisesti sitä mukaa, mitä vaativammiksi harjoitukset muuttuvat. Tutkimukset osoittavat, että kaikki riippuu yksilöstä. On harjoituksia, joita jotkut eivät pysty tekemään, mutta toiset pystyvät. Yleisesti ottaen mikään venytysharjoitus ei ole vaarallinen, vaan vaarallisia ovat vain tietyn henkilön tietyssä tilanteessa suorittamat liikkeet.
Ota tämä huomioon venyttelyä tehdessäsi
- Lämmitä ennen venyttelyä.
- Kehitä positiivinen asenne.
- Siirry venytykseen hitaasti ja pehmeästi, jotta et laukaisi venytysrefleksiä.
- Käytä oikeaa tekniikkaa ja pyri suorittamaan liikkeet oikein.
- Pidä venytys 20–30 sekuntia ja rentoudu. Älä venytä liikaa tai yritä pakottaa niveltä
passiivisesti sen normaalin liikealueen ulkopuolelle. - Keskity ja kommunikoi, kun venyttelet parin kanssa.
- Lopeta jokainen venytysharjoitus yhtä varovasti kuin aloititkin sen.
Normaalia vai ei.
Testaamme tietyn lihaksen tai lihasryhmän joustavuutta liikuttamalla kyseistä niveltä tai niveliä lihaksen tai lihasryhmän toiminnan vastakkaiseen suuntaan. Liikkeen ääriasennossa havaitsemme endfeelingin. Se on ääriasennon luonne, tunne, jonka tuntee vastustaessa.
Endfeeling-tyyppejä on kolme:
Kova, pehmeä ja sitkeä
Mikä sitten on normaalia ja mikä epänormaalia?
Se voi riippua monista eri tekijöistä, kuten iästä ja aiemmista vammoista.