Luuranko jakautuu selkärankaan, rintakehään, ylä- ja alaraajoihin sekä kalloon. Selkäranka (Columna vertebralis) Koostuu yhteensä 33–34 nikamasta.
Selkärangan tehtävät: tukea, kantaa, joustaa, vaimentaa iskuja sekä suojata selkäydintä.
7 kaulanikamaa (vertebra cervicalis)
12 rintanikamaa (vertebra thoracica)
5 lannenikamaa (vertebra lumbalis)
5 ristiluunikamaa (vertebra sacralis)
4–5 häntänikamaa (vertebra coccygis)
+ nikamavälilevyt (discus intervertebralis)
Selkärangan luonnollinen S-muoto syntyy seuraavasti:
- kaulan lordoosi
- rintakyfoosi
- lannerangan lordoosi
- en svanskyfos
Kotorat (nikamat)
Nikama koostuu nikaman rungosta, nikamakaaresta sekä ulokkeista ja nivelistä. Nikaman runko on hyvin kehittynyt lannerangassa, mutta vähemmän kehittynyt kaularangassa. Nikamakaari on hyvin kehittynyt kaularangassa, mutta vähemmän kehittynyt lannerangassa. Kehittyneimmät ulokkeet ovat poikittaisulokkeet (proc. transversus) ja piikkulokkeet (proc. spinosus). Monet ulokkeet (
) ovat kosketuksissa ylä- tai alapuolella sijaitsevaan nikamaan tai kylkiluuhun ja muodostavat siten niveliä.
Rintakehä (Thorax)
Rakenne
- Kaksitoista paria kylkiluita (costae), joista kymmenen liittyy rintalastaan (sternum). Kahdella alimmalla kylkiluulla ei ole edestä mitään yhteyttä rintalastaan.
- Seitsemän ylimpää kylkiluuta kiinnittyvät rintalastaan suoraan kylkiluupuskurin kautta, kun taas kylkiluut 8–10 kiinnittyvät rintalastaan epäsuorasti kylkiluukaaren kautta.
- Rintalasta koostuu kolmesta luusta: manubriumista, rintalastasta (corpus sterni) ja miekkaluusta (proc. xiphoideus).
- Kaksitoista rintanikamaa, joiden nivelet ovat selkäpuolella kylkiluita kohti.
Toiminto
- Suojaa sisäelimiä.
- Luo tilaa keuhkoille ja hengitykselle
Yläraajojen luusto
Olkapää muodostuu lapaluusta (scapula), joka niveltyy solisluuhun (clavicula). Solisluu niveltyy myös rintalastan manubrium-osaan. Lapaluussa on nivelkuppi, joka toimii olkaluun (humerus) kiinnityskohdana. Humerus liittyy distaalisesti värttinäluuhun (radius) ja kyynärluuhun (ulna). Sekä radius että ulna liittyvät ranneluuhun (carpalben). Nämä liittyvät kämmenluuhun (metacarpalben), jotka puolestaan liittyvät sormien luupalankeihin (phalanx).
Alaraajojen luusto
Aivan kuten yläraajat, myös alaraajat koostuvat proksimaalisesta luusta, kahdesta distaalisesta luusta sekä proksimaalisesta pallonivelestä ja distaalisesta sarananivelestä. Reisiluun pää (caput femoris) niveltyy lantion lonkkamaljaan (acetabulum). Reisiluun kaula (collum femoris) yhdistää reisiluun pään reisiluun runkoon (corpus femoris). Distaalisesti reisiluu muodostaa polvinivelen (articulatio genus) yläosan, kun taas alaosa muodostuu sääriluusta (tibia). Polvinivelen edessä sijaitsee polvilumpio (patella). Distaalisesti sääriluu muodostaa yhdessä pohjeluun (fibula) kanssa jalkaterän yläosan. Jalka koostuu jalkaterän luista (tarsal-luut), jalkapöydän luista (metatarsal-luut) sekä varpaista (phalanx).
Lantio (Pelvis)
Lantio koostuu häntäluusta (coccygis) ja kahdesta lonkkaluusta (os coxae), jotka liittyvät selkäpuolelta ristiluuhun (sacrum) ja etupuolelta toisiinsa rustoliitoksella (symfysi). Jokainen lonkkaluu koostuu kolmesta yhteen kasvaneesta luun osasta: suoliluusta (os ilium), istuinluusta (os ischii) ja häpyluusta (os pubis). Nämä muodostavat yhdessä lonkkanivelen kuopan (acetabulum), joka niveltyy reisiluuhun (femur). Naisilla on suurempi lantio kuin miehillä. Raskauden aikana lantion nivelet löystyvät (nivelten löystyminen), mikä helpottaa lapsen synnytystä.
Pään luusto
Koostuu 29 osittain toisiinsa kasvaneesta litteästä luusta. Kallon luiden tärkeimpiä tehtäviä ovat aivojen ja aistielinten suojaaminen. Pään luusto voidaan jakaa kallonosaan ja kasvojen luustoon.
Kallon suurimmat luut:
Takaraivoluu – os occipitale
Kiilaluu – os sphenoidale
Seulaluu – os ethmoidale
Ohimoluu – os temporale
Päälaeluu – os parietale
Otsaluu – os frontale
Kasvoluu:
Nenän luu – os nasale
Poskiluu – os zygomaticum
Yläleuan luu – os maxillaris (maxilla)
Alaleuan luu – os mandibularis (mandibula)
