Tämä testi mittaa alaselän ja reisien takapuolien liikkuvuutta.
- Harjoituksen tarkoituksena on, että istut lattialla jalat suorina.
- Jalat (ilman kenkiä) asetetaan hartioiden leveydelle niin, että koko jalkapohjat ovat laatikkoa vasten.
- Polvet on painettava lattiaa kohti, jotta jalat venyvät mahdollisimman pitkälle.
- Aseta toinen käsi toisen päälle kämmenet alaspäin ja yritä ulottua mahdollisimman pitkälle eteenpäin.
- Kolmen yrityksen jälkeen pidä neljäs kädet ojennettuina, jotta tulos voidaan mitata.
Varmista, että mittausta suoritettaessa ei tehdä nykiviä liikkeitä, että kämmenet ovat samalla korkeudella ja että jalat ovat täysin suorat.
Tulos lasketaan lähimpään kokonaiscenttimetriin pyöristettynä etäisyytenä varpaiden edestä (negatiivinen) tai takaa (positiivinen). Menetelmä edellyttää, että laatikon jalkatason korkeus on 23 senttimetriä, jolloin 10 senttimetriä varpaiden takaa on 33 senttimetriä. Alla oleva taulukko antaa suuntaa-antavan kuvan odotettavissa olevasta tuloksesta (cm) aikuisille, kun nollapiste on jalkapohjan tasolla.
Tulos riippuu siitä, kuinka paljon lämmittelyä on sallittu ja onko jokaisessa mittauksessa noudatettu samaa menettelytapaa. Useimmiten harjoitus suoritetaan ilman lämmittelyä, mikä luonnollisesti antaa huonomman tuloksen kuin lämmittelyn jälkeen. Käsivarsien, jalkojen ja vatsan pituuserot voivat vaikuttaa tuloksiin yksilöiden välillä, ja tulos voi siten vaikuttaa harhaanjohtavalta. Lannerangan joustavuus on tärkeää kehon liikemallien kannalta ja kivun välttämiseksi. Vertaamalla tuloksia lajissaan menestyneisiin urheilijoihin voidaan tunnistaa, mitä on kehitettävä, ja mukauttaa harjoitusohjelmaa sen mukaisesti. Tällä tavoin arvokasta harjoitusaikaa voidaan käyttää tehokkaammin. On kuitenkin syytä olla tietoinen siitä, että on urheilijoita, jotka menestyvät lajissaan fyysisistä edellytyksistä riippumatta, eikä heidän kaltaisikseen tuleminen ole välttämättä edullista tai edes mahdollista.